”
Ääntä eristävät
lasit ovat
rakenteeltaan tyypillisesti
laminaattilaseja.
LASISEINÄT TOIMIVIKSI JA ÄÄNTÄ ERISTÄVIKSI
Monissa sisätiloissa – vaikkapa toimistoissa – tarvitaan ääntäeristä-
vää lasia etenkin väliseinissä ja ulkoikkunoissa, jotta erilaiset häiriöäänet
eivät olisi haitaksi työviihtyvyydelle ja työteholle.
Lisäksi ääneneristyslasia asennetaan usein työtilojen neuvottelu- ja
puhelinhuoneiden seiniin.
”Nykyään äänieristys on keskeisin kysymys, kun lasi- tai muiden väli-
seinien asennusta aletaan suunnitella. Tietoisuus äänieristyksen merki-
tyksestä työpaikoilla kasvaa koko ajan”, sanoo tehtaanjohtaja Mika Pen-
tikäinen muunneltavia väliseiniä valmistavasta HSL Group Oy:stä.
”Myös sellaisilla älylaseilla, joita voidaan himmentää sähköisesti,
alkaa olla jonkin verran kysyntää. Tällaisten lasien hinta on tosin vielä
melko korkealla tasolla, mutta ne kuitenkin yleistyvät”, arvioi Pentikäi-
nen.
Ääntä eristävät lasit ovat rakenteeltaan tyypillisesti laminaattilaseja.
”Lasien välissä voi olla ääntä eristävä kalvo tai ilmarako. Tällaiset lasit
soveltuvat monenlaiseen käyttöön”, Pentikäinen tähdentää.
”Toimistoissa myös lasiseinien siirrettävyys on tärkeää, koska työti-
loja usein muunnellaan tai jopa siirretään toimintoja toiseen tilaan. Lasi-
seinät suunnitellaan projektikohtaisesti, mutta useimmiten ne toteute-
taan koko huoneen korkuisina.”
”Tilanjakajana toimistossa voisi olla sermikin, mutta silloin suuri osa
häiritsevistä äänistä jää vaimentamatta. Sermejä käytettäessä tarvittaisiin
jonkinlaista äänieristystä myös kattoon.”
Puukarmit yleistyvät lasisissa väliseinissä
Pentikäisen mukaan laminoiduilla lasiseinillä saadaan vaikkapa neuvotte-
luhuoneeseen noin 40 dB:n ääneneristävyys, joka yleensä riittää moniti-
latoimistoissa.
”Lasipakettien avulla päästään vieläkin tehokkaampiin ääneneristä-
vyysarvoihin. Silloin on kuitenkin jo kyse erikoisratkaisuista.”
Uusi trendi toimistojen lasiväliseinissä ovat puukarmit. Ne voidaan
toteuttaa joko puuviiloituksilla tai jalopuukarmeilla.
”Tällaiset sävyltään lämminhenkiset ratkaisut yleistyvät. Toki maalattu
alumiinikin soveltuu karmeissa käytettäväksi.”
HSL Groupilla on Helsingin Vallilassa näyttelytila, jossa erilaisiin
toteutusvaihtoehtoihin voi tutustua käytännössä.
”Näyttelyssä on käynyt paljon väkeä. Käytännön esimerkit kiinnosta-
vat suunnittelijoita”, Pentikäinen mainitsee. n
52 prointerior 5 / 19
ISOT IKKUNAPINNAT EDELLEEN SUOSITTUJA
Ikkunatehdas Lasivuorimaa Oy:n toimitusjohtaja Esa Kujanpää kertoo,
että kehittyneillä lasiratkaisuilla on tätä nykyä paljon kysyntää myös kor-
jausrakentamisen saralla.
”Monissa kohteissa tarvitaan yhä suurempia lasipintoja sekä erikoisla-
seja”, hän toteaa.
”Tänä päivänä esimerkiksi ääneneristyksen ja aurinkosuojauksen
mahdollisuuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Usein on tär-
keää ehkäistä liikenteen melun kantautumista sisätiloihin.”
Niin ikään lasien mekaaninen kestävyys on olennainen kysymys.
”Lasien turvallisuutta voidaan parantaa vaikkapa laminoitujen turva-
lasien ja karkaistujen lasipintojen avulla”, sanoo Kujanpää.
Vanhat ikkunat entistä ehommiksi
Korjausrakentamisessa vanhoja ikkunoita korvataan usein sellaisilla, jotka
ovat teknisesti parempia ja energiatehokkaampia kuin alkuperäiset.
Esimerkiksi uudet VARI-perinneikkunat voivat silti ulkoa katsottuna
näyttää aivan samanlaisilta kuin entiset historialliset puuikkunat.
”Ikkunan perinteiseen ulkonäköön on mahdollista yhdistää nykyaikai-
sia ominaisuuksia. Monesti rakennusvalvontaviranomaiset edellyttävätkin
tällaisia ratkaisuja – kuten lämmöneristyksen parantamista tai parempaa
äänieristävyyttä – myös suojelukohteissa”, Kujanpää selittää.
”Suosiota ovat lisänneet myös rautavapaat lasit, jolloin ikkunalasista
saadaan pois vihertävä sävy ja tuloksena on erittäin kirkas lasi.”
Kujanpään mukaan terassi- ja parvekelasit ovat yleistyneet rakenta-
misessa.
”Tällaisilla laseilla voidaan esimerkiksi lisätä terassien ympärivuotista
käyttöä.”
Pinnoitteilla lisää energiatehokkuutta
Isot ikkunapinnat ovat rakentamisessa yhä suosittuja, vaikka energiaa
pyritäänkin nykyisin säästämään.
”Pinnoitteiden avulla lasit saadaan entistä energiatehokkaammiksi.
Toisaalta isoista ikkunoista saadaan luonnonvaloa sisätiloihin.”
”Ikkunoiden lämmönpitävyys on ylipäätään parantunut. Nykyään on
entistä helpompaa valmistaa isojakin lasipintoja, joiden lämmönläpäisy-
kertoimet eli U-arvot ja lämmöneristävyys ovat hyvät. Niinpä esimerkiksi
terasseille asennetaan yhä enemmän lasiliukuovia, jotka toimivat kulku-
reitteinä ulos”, Kujanpää selvittää.
Suurikokoisia ikkunoita tarvitaan myös liikerakentamisessa. Vaikkapa
kauppojen näyteikkunoiden lasit ovat tyypillisesti kestäviä, karkaistuja ja
murtosuojattuja.
”Markkinoille on tullut lisäksi interaktiivista lasia, jossa yhdistyy ikku-
nan läpinäkyvyys ja kosketusnäyttö”, Kujanpää mainitsee. n
”
Ikkunoiden
lämmönpitävyys
on ylipäätään
parantunut.