prointerior 5/2019 | Page 51

Rakennuslasi on monipuolinen materiaali, jota pyritään kehittämään koko ajan yhä paremmaksi. Uudet lasituotteet täyttävät jo suuren osan nykyajan vaatimuksista niin viihtyvyyden, turvallisuuden kuin eristys- ja suojausominaisuuksienkin näkökulmasta. Toisaalta lasi on perinteinen ja yleensä läpinäkyvä rakennusmateriaali, jonka korvaaminen rakentamisessa ei olisi helppoa. Pikemminkin lasi on alkanut korvata muita rakennustuotteita. TASAPAINOISUUTTA TALOJEN ILMEESEEN Läpinäkyvyys ja valon läpäisy ovat tärkeimmät syyt käyttää lasia talonra- kennuksessa. ”Näiden ominaisuuksien osalta lasille ei juuri ole vaihtoehtoja mate- riaalina. Lasia onkin käytetty rakentamisessa pitkään”, arvioi arkkitehti Jussi Palva Verstas Arkkitehdeistä. ”Entisaikaan ajateltiin, että lasin avulla saadaan luonnonvaloa sisään. Nykyisin pohditaan paljon valon laatua ja sitä, miten luonnonvalolla voitai- siin korvata keinovaloa.” Lasin käyttöä rakentamisessa puoltavat myös energiansäästön, ympäristöystävällisyyden ja paremman elämänlaadun tavoitteet. ”Arkkitehtuurissa lasilla saadaan aikaan näkymiä sisältä ulos, ja samalla ulkoa sisälle.” ”Olisi aika radikaalia rakentaa talo kokonaan ilman lasia. Silloin sisä- tilan ja ulkotilan vuorovaikutus toteutuisi pelkästään ovien kautta”, Palva pohtii. Lasiverhoiluja ja luonnollista valoa Lasi toimii nykyään usein myös rakennuksen ulkoverhoiluna. ”Monesti rakennusten julkisivumateriaaleilta vaaditaan pelkistämistä, jotta lopputulos olisi kokonaisuutena onnistunut. Lasi-ikkunoiden ympä- rille tehdään usein lasisia seiniä.” Yleensä lasilla ei haeta arkkitehtuuriin niinkään kevennystä, vaan oikeanlaista keveyden ja raskauden vuoropuhelua. ”Esimerkiksi Aalto-yliopiston uudessa Väre-kampusrakennuksessa Espoon Otaniemessä on käytetty lasia ja tiiltä, joiden avulla on saatu aikaan tasapainoinen ja mielenkiintoinen vaikutelma. Siinä ikään kuin jälji- tellään veden eri olomuotoja”, selittää Palva. ”Kun rakennusten lasiverhoiluun haetaan visuaalista kiinnostavuutta, oikea tapa on yhdistellä luontevasti lasia ja painavampia materiaaleja.” Väre-rakennuksessa on myös valopihoja ja kattoikkunoita, joilla sisäti- loihin saadaan paljon luonnonvaloa. ”Kun aurinko on ajoittain esillä ja ajoittain pilvessä, kattoikkunoiden avulla luodaan rakennuksen käyttäjille yhteyttä luontoon, mikä on tärkeä tekijä ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta”, Palva korostaa. ”Lasin oikea käyttö tuo elämään lisää luonnollisuutta, koska luonnon- valo antaa talossa oleskeleville rauhallisen olon. Valaistuksen värilämpö- tilaa ei tarvitse tätä varten säätää vuorokausirytmin mukaan, toisin kuin keinovaloa käytettäessä.” Ikkunoiden aurinkosuojauksella taas saadaan leikattua ylimääräistä lämpökuormaa, jolloin sisätiloissa ei tarvita lisäenergiaa jäähdytystä var- ten. ”Aina ei ole aihetta käyttää ikkunoissa mekaanista aurinkosuojausta. Lämpökuormaa on mahdollista vähentää myös käyttämällä pystyikku- noita, jotka sijoitetaan aiempaa syvemmälle seinään”, Palva muistuttaa.   n ” Läpinäkyvyys ja valon läpäisy ovat tärkeimmät syyt käyttää lasia talonrakennuksessa. ” Lasin tummennukset pystyttäisiin toteuttamaan myös portaattomasti. INNOVATIIVISIA IKKUNARATKAISUJA ”Suomessa käytetään paljon lasia, mutta lasin kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty”, sanoo julkisivu- ja erikoislaseja toimittavan Vitrea Oy:n tuotepäällikkö Kari Miettinen. Monesti rakennuttajat pitäytyvät perinteisissä ratkaisuissa siksi, että rakennustuotteita valittaessa kiinnitetään huomiota ehkä liiaksi vain han- kintahintaan, eikä kokonaishyötyjä pystytä arvioimaan riittävällä tarkkuu- della. ”Viime aikoina on kehitetty esimerkiksi elektrokromaattisia laseja, joi- den tummuusastetta voidaan muunnella. Myös ikkunalasien välitilaan olisi mahdollista asentaa uudenlaisia verkkoratkaisuja ja puusäleikköjä, joilla pystytään säätämään aurinkosuojausta.” Tällaisia ratkaisuja ei kuitenkaan juuri vielä ole käytetty Suomessa. Muissa Pohjoismaissa – esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa – elektrokromaattisia ja muita funktionaalisia laseja on käytetty jo useissa projekteissa. ”Lämpökuorman ja häikäisyn ehkäisymahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Uuden lasitekniikan tuomia hyötyjä ei osata vielä ottaa huomioon rakentamisessa, vaikka suunnittelijat ovatkin kiinnostuneita innovatiivisista tuotteista”, Miettinen ihmettelee. Uudesta EN-standardista ohjeita lasirakentamiseen Uudentyyppisiä himmennettäviä laseja voitaisiin Miettisen mukaan yhdis- tää kiinteistön yleiseen rakennusautomaatioon. Toisaalta ikkunoiden aurinkosuojauksia voitaisiin säätää myös työpiste- tai tilakohtaisesti. ”Julkisivulasien valonläpäisyä pystytään säätämään esimerkiksi yhdestä prosentista 60 prosenttiin”, hän mainitsee. ”Ikkunalasi voidaan myös jakaa erilaisiin kenttiin siten, että lasin eri osia tummennetaan eri tavoin auringon korkeusasemasta riippuen. Vaik- kapa lasin yläosaa olisi mahdollista tummentaa, samalla kun muu osa lasista pysyisi kirkkaana. Lasin tummennukset pystyttäisiin toteuttamaan myös portaattomasti.” Äskettäin hyväksytty Euroopan Unionin standardi EN17037 määrittää vähimmäisohjeet päivänvalon hyödyntämiseksi rakentamisessa. Standardi muun muassa linjaa uusien ikkunoiden minimikokoja sekä häikäisysuojien toteutusmahdollisuuksia. ”Kyseessä on ensimmäinen virallinen ohje tästä aiheesta. Standardi tulee lähiaikoina käyttöön kaikissa EU:n jäsenmaissa”, toteaa Miettinen. Hän uskoo EN-standardin lisäävän esimerkiksi funktionaalisten lasien käyttöä merkittävästi. Standardissa korostetaan energiatehokkuuden lisäksi rakennus- ten toimivuutta ja soveltuvuutta käyttäjilleen. Suositusten avulla pyritään parantamaan ja yhtenäistämään eurooppalaisia lasirakentamisen käytän- töjä. n 5  /  19  prointerior 51