kohteessa mukana | palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan

TEKSTI: MERI BÖHM KUVAT: HANNU RYTKY

SKiB-kampus on avoin, monikielinen ja monikerroksinen tila, joka yhdistää oppimisen, taiteen ja yhteisöllisyyden Porin kaupunkirakenteeseen. Rakennuksen arkkitehtuurissa kiteytyvät historian kunnioitus, kestävä tulevaisuus ja taidolla hiottu materiaalisuus.

PORIN KESKUSTAAN vuoden lopulla valmistuvan SKiB-kampuksen rakennushankkeen suunnittelu käynnistyi 2019, kun porilainen Svenska Kulturfonden i Björneborg-kulttuurisäätiö järjesti arkkitehtuurikutsukilpailun. Kilpailun voittaja JKMM Arkkitehdit vastaa kohteen arkkitehtuurista, sisustuksesta ja taideintegraatiosta. Hankkeen pääurakoitsijana toimii MVR Oy ja työmaavalvojana Prepon Oy.

” SKiB-kampus on monikielinen ja kerroksellinen tila, joka liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen luontevasti. SKiB-kampuksen monipuolisuus tekee ruotsinkielisestä kouluyhteisöstä elävän osan monikielistä Porin kaupunkia”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeiltä.

Kampuskokonaisuus koostuu uudesta puurakenteisesta rakennuksesta sekä peruskorjattavista 1930-luvun Rosa Husetista ja 1960- luvun punatiilistä Bss-koulurakennuksesta. Rosa Huset on tiilirunkoinen, rapattu pintainen rakennus, jonka julkisivun sävyä päivitetään peruskorjauksessa kampuksen kokonaisuuden mukaiseksi.

Kampukselta purettujen, vanhojen rakennusten siluetti näkyy hienovaraisesti Bss-rakennuksen uudistetun julkisivun tiilireliefissä, mikä tuo kampuksen arkkitehtuurin historiallista kerroksellisuutta.

Kohtaamispaikka oppimiselle, kulttuurille ja kaupunkilaisille Uudisrakennuksessa toimivat hankkeen valmistuttua kulttuurikeskus Fiini, kahvila Blåbär, ravintola Blåbär ja tapahtumasali Jammi. Kulttuurikeskus on kohtaamispaikka kaikille kaupunkilaisille ja vierailijoille. Lisäksi kampukselle sijoittuvat Björneborgs svenska samskolan tilat ja kirjasto.” SkiB-kampus käy vuoropuhelua koko kaupunkiyhteisön kanssa. Uudisrakennukseen avautuva keskuskahvila on avoinna päivittäin, ja kahvilan ja kulttuurikeskuksen tiloissa sekä kulttuurikeskuksen aulassa voi järjestää erilaisia tapahtumia”, sanoo Miettinen.

” Kampuksella perinteiset koulun tilat esikoulusta lukioon asettuvat osaksi yhteistä, elävää oppimisympäristöä. Kansainvälistä näkökulmaa tuo IB-lukio”, jatkaa projektiarkkitehti ja rakennussuunnittelija Katariina Knuuti JKMM Arkkitehdeiltä.

Pronssi rakentaa yhteyttä historiaan ja ympäristöön Kampuksen arkkitehtuuri rakentuu historian ymmärtämiselle, kestävälle tulevaisuudelle ja huolelliselle materiaalien käytölle. Puurunkoisen uudisrakennuksen mittakaava ja ilme sovitettiin tarkoin kampuksen historiallisten rakennusten arkkitehtuuriin.

Vakaa, arvokas pronssi määrittää uudisrakennuksen ilmettä ja identiteettiä. Idea pronssin käyttämiseen tuli pronssin toimittaneelta Aurubis Finland Oy: ltä, joka tarjosi teknistä suunnitteluapua eri materiaalien vertailussa ja toimitti eri-ikäisiä patinoitumisnäytteitä. Pronssiosien aliurakoitsijana toimi Ilmastointi ja Pelti Hakala Oy.

” Pronssi patinoituu kauniin suklaanruskeaksi ja muodostaa harmonisen kokonaisuuden Bss-rakennuksen punatiilisen julkisivun kanssa. Pronssin pääraaka-aine, kupari, kytkee materiaalin vahvasti Porin teolliseen perintöön. Uudisrakennuksen näyttävät pronssipinnat liittävät rakennuksen osaksi kaupungin pitkää kupariteollisuuden historiaa”, Miettinen sanoo.

Pronssi kehystää suuria ikkunoita, joista avautuvat maisemat kaupunkiin. Pronssisia yhtenäispintoja elävöittävät pystysuuntaiset pronssievät, jotka artikuloivat ja jäsentävät julkisivupintaa muodostaen inhimillisen mittakaavan. Pronssiset pienipiirteiset, korumaiset julkisivun osat pehmentävät rakennuksen ilmettä ja tekevät siitä helpommin saavutettavan.

” Halusimme luoda rakennukselle selkeän ulkohahmon, joka viestii arvokkuutta ja jatkuvuutta. Kampuksen perusparadigmana on pronssin ja punatiilin muodostama punertavan ruskea ulkohahmo, joka sisällä avautuu vaaleaan, puupintaiseen maailmaan”, kertoo Miettinen.

Luonnonvaloa ja kotimaista puuta Uudisrakennuksen aula avautuu sisäpihalle lasijulkisivun kautta. Kulttuurikeskuksen aula oli aiemmin ulkotilaa, ja uuden aulan arkkitehtuurissa säilytetään ulkotilan olemus: suuret ikkunapinnat tuovat valon ja avoimuuden osaksi sisätilaa.

36 prointerior 1 / 26