”
Julkisivuissa myös ikkunoiden kunto on syytä tarkastaa aika ajoin .
Treuthardt suosittaa harkitsemaan mahdollisuutta alkuperäisten materiaalien käyttöön etenkin vanhojen rakennusten korjaussuunnitelmia laadittaessa .
” Nykyään kuitenkin esimerkiksi 1970-luvun betonielementtitalojen ulkoseinät monesti korjataan ns . peittävillä toimenpiteillä , joissa lämmön eristävyys ja rakenteiden ilmanvaihto otetaan oleellisesti huomioon .
Tiili pintamateriaalina on tullut mukaan viime vuosina enemmän ja uudisrakentamisessa käytetään yhä enemmän tiilijulkisivuja .
Julkisivujen maalaus on seinärakenteen kunnon ylläpitämiseksi tärkeää sekä puu- että kivitaloissa .
” Maalaus on sekä suojaavuus- että ulkonäkökysymys ”, Treuthardt luonnehtii .
” Tyypillisesti maalipinta tarvitsee säännöllistä huoltoa ja siihen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota . Tyypillisesti herätään vasta sitten kun vauriot ovat jo laajoja ja korjaustarve ja kustannukset sen mukaisia . Vuositarkastusten ja niiden yhteydessä tehtävien pienempien korjausten yleistyminen olisi toivottavaa . Ulkoseinien uusintamaalauksia pitäisi arvioida enemmän kohdekohtaisesti , vaikka yleinen ohjeistus onkin , että uudelleen maalaus on paikallaan noin 10 – 15 vuoden välein ”
Ikkunat kuntoon Rakennuksien julkisivuissa myös ikkunoiden kunto on syytä tarkastaa aika ajoin .
Samoin kuten kaikessa korjausrakentamisessa myös ikkunoiden osalta vaihtoehdot kunnostus vai uusiminen on käsiteltävä ennen korjaustoimenpiteiden lopullista päätöstä . Perusteeksi kannattaa aina tehdä ikkunoidenkin osalta kuntotutkimus .
” Mikäli ikkunat joudutaan vaihtamaan vanhassa kiinteistössä , rakennusvalvonta vaati lähes poikkeuksetta tilalle alkuperäisen näköisiä ikkunoita esimerkiksi kaupunkien historiallisilla keskusta-alueilla ”, toteaa Treuthardt .
Jos ikkunoilla ei ole enää ns . alkuperäistä arvoa ja nykykunto vaatisi laajoja korjaustoimenpiteitä , on usein kannattavampaa korvata ikkuna kokonaan uudella ja teknisesti paremmalla ikkunalla , joka kuitenkin haluttaessa saadaan ulkonäöltään vastaamaan entistä ikkunaa .
Yleensä uusi puuikkuna tai puu-alumiini-ikkuna on vanhaa ikkunamallia tiiviimpi ja samalla lämmöneristykseltään parempi , joten uuden ikkunan asennuksella kiinteistössä käyttömukavuus paranee .
Uudet ikkunat ovat kehittyneet niin toimivuuden ja lasitusten suhteen viime vuosikymmeninä oleellisesti . Nykyään valmistetaan selvästi parempia ikkunoita kuin esimerkiksi pari-kolmekymmentä vuotta sitten ”, Treuthardt mainitsee .
Nykyikkunoilla on myös mahdollista vaikkapa vähentää voimakkaan auringonpaisteen aiheuttamaa lämpökuormaa sisätiloissa .
Treuthardt toteaa , että korjattavaa riittää nykyisin niin kattojen , ikkunoiden kuin julkisivujenkin osalla , rakennuskanta huomioiden suhteellisen laajasti eri vuosikymmenillä rakennetuissa taloissa , vaikka pääpaino kokonaisuudessa onkin ehkä vielä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa asuinkiinteistöissä .
Elementtitalojen julkisivuihin tehdään usein korjaustoimina lämpörappauksia ja huomioidaan energiatehokkuutta kohentavat korjaukset .
” Toisaalta myös kaupunkikeskustojen vanhempia taloja remontoidaan jatkuvasti , sekä monien uudempienkin lähiöiden kerrostalot alkavat selvästi olla korjausten tarpeessa .” n
64 prointerior 1 / 21