Sisustusarkkitehdit SIO ry
NÄKÖKULMA
Tatu Ahlroos Puheenjohtaja Sisustusarkkitehdit SIO 2015 – 2020
SISUSTUSARKKITEHDIN SELVIYTYMISOPAS TULEVAISUUTEEN
NÄINÄ VIITENÄ VUOTENA , joina olen toiminut Sisustusarkkitehdit SIOn puheenjohtajana , on maailma näyttänyt alalle parhaimpia puoliaan . Osittain matalan korkotason edesauttama rakentamisen ylikuumeneminen on ollut potentiaalisista uhista lähimpänä . Niskaamme isketty pandemia , tai pikemminkin sen patoamiseksi laaditut toimenpiteet , ovat vuorostaan antaneet rakentamisen investointeja ohjaavalle rahaliikenteelle aikaa jäähtyä . Mitä teemme odottaessamme investointien jälleen virtaavan markkinatalouden vuorilta jään sulaessa ? Listalla ensimmäisenä on tietenkin : pysyä hengissä .
Jos syystä tai toisesta on jostain ilmestynyt sitä paljon puhuttua ylimääräistä aikaa , on itsensä ja ammattiosaamisensa kehittäminen seuraavana vuorossa . Kevyemmästä päästä lähdettäessä , on ajankuvaksi muodostunut sanahirviö webinaari ensimmäinen mistä aloittaa . Vaikka webinaarit kuten ” Mitä tehdä autioituville ostoskeskuksille ?” tai ” Helsinki- Vantaan lentoaseman laajennuksen purkamisen uudet tuulet ” saattavat kuulostaa mielenkiintoisilta , toivotaan että niiden aika ei ole vielä .
Jos tarvitsee vuorostaan vastapainoa työkuvioille , lienevät seminaarit kuten ” Kuinka rentoutua joogasta ilman salaliittoteorioita ?” tai ” Kokkola kunniaan ! Eli miten nauttia matkailusta sen typistyttyä Napakympin sekundamatkalaukuksi ?” varsin käytännöllisiä .
Kaikista hyödyllisintä on kuitenkin kehittää sitä ammatillista osaamista , mille jatkossa on eniten tarvetta . Eräs viisas sisustusarkkitehti totesi kerran ( nyt ), että kansakunnan henkinen tila mitataan sen rakennusten kunnon mukaan . Suomella on tosin etulyöntiasema nuoren rakennuskantansa ansioista : Ateenan Parthenonin kaltaiset ” kaupungin parhaalla paikalla ” kököttävät rauniot loistavat poissaolollaan . Mikä parasta : rakennukset on taituroitu pystyyn niin , että ne ylläpitävät korjausrakentamisen kysyntää pitkälle tulevaisuuteen . Toinen positiivinen tekijä on perisuomalainen suvaitsemattomuus : emme kerta kaikkiaan suvaitse hometta , vetoa tai heikolla paineella toimivia putkistoja . Toisin sanoen : vaikka trendit , suhdanteet , brändit ja tuulensuunta muuttuvat alituiseen , on korjausrakentaminen viimeinen mistä nipistetään .
Vaikka termit digitalisaatio ja tietomalli , saattaisivat kuulostaa sanahötöltä terminologialta , on niiden sisään kirjoitettu kuitenkin jotain , mikä ei ole pelkästään henkilökohtaisella tasolla syytä olla hallussa ( olettaen siis , että ammatilliset työvälineet jo muuten pysyvät hyppysissä ), vaan pitää yllä myös Suomen asemaa tietotekniikan edelläkävijänä .
Kolmantena noston ansaitsee vähemmän yllättävästi ekologisuus . Tänä vuonna oli tarkoitus järjestää asian tiimoilta SIOn seminaari , mutta ainakaan aihe ei ole vanhentunut seuraavalle vuodelle siirryttäessäkään . Ekologisuus rakennusteollisuudessa – tai sen puute – ei tosiaankaan muutu vuosien kuluessa vähemmän tärkeäksi , vaan päinvastoin . Tähän kun yhdistää korjausrakentamisen nopean syklin ja materiaalien hiilijalanjäljen kuormittavuuden , ei niiden kiertokulun pidentäminen kiertotalouden mallilla ole lainkaan huono ratkaisu .
Vuosituhannen vaihtuminen oli vain numeroiden vaihtumista kellotaulussa . Nyt olemme konkreettisemmin uuden ajan kynnyksellä ja on aika katsoa mitä kuljetamme sen yli . Mukanamme kantakaamme terveelliset asunnot ja kauniit rauniot . n
5 / 20 prointerior 65