Uusi ajallinen kerros kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Malmin hautausmaa on Suomen suurin hautausmaa. Sillä on pitkä historia ja alueella on rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Malmin hautaus maan alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös, I maailmansodan puolustusvarustuksen osana toiminut linnoitekohde, Tukikohta IX: 9.
Helsingin suomalais-ruotsalainen seurakunta lunasti 1888 aikaisemmin sotilaiden harjoituskenttänä toimineen alueen hautausmaaksi ja Malmin Hautausmaa vihittiin käyttöön 1894. Vuonna 1920 kokonaisuuteen liitettiin ns. venäläinen hautausmaa ja vuonna 1936 aloitettiin suuremmat laajennukset arkkitehtien Arvo Muroman ja Albert Nybergin suunnitelmien mukaan. Entinen rautatieasema vuodelta 1896 sekä Selim A. Lindqvistin suunnittelema Malmin siunauskappeli vuodelta 1923 ja hänen 1936 suunnittelemansa funktionalistinen vesitorni on suojeltu asemakaavassa.
Metsäiselle alueelle hautausmaan pohjoisreunaan sijoittuvan Malmin vainajatilojen rakennuksen myötä myös oma aikamme jättää merkkinsä hautausmaan maisemakuvaan ja rikastaa hienovaraisella tavalla alueen ajallista kerrostumaa. Uusi rakennus ei kilpaile vanhan kappelin tai hautaus maan muiden vanhojen rakennusten kanssa, vaan asettuu dialogiin niiden kanssa luoden vastinparin punatiiliselle kappelirakennukselle. Pihaaluesuunnittelussa on huomioitu rakennuksen eteläpuolelle jäävä laaja muinaisjäännösaluerajaus, joka käsittää linnoitusrakenteiden raunioita. Linnoitteen ympäristö on jätetty mahdollisimman luonnonmukaiseksi. n
KUVA: MIKA HUISMAN
52 prointerior 3 / 26