Elinkaari ratkaisee enemmän kuin hankintahinta Kalusteen pitkä käyttöikä on usein sen merkittävin ympäristöteko. Muunneltavat ja korjattavat tuotteet voivat pysyä käytössä vuosikymmeniä, kun yksittäisiä osia voidaan vaihtaa ilman koko kalusteen uusimista.

Modulaarisuus onkin noussut yhdeksi keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi. Kun kaluste mukautuu muuttuvien tilojen tarpeisiin, vältetään ennenaikaisia hankintoja ja materiaalihukkaa.

Kiertotalous näkyy myös käytännön hankkeissa. Useissa toimisto- ja toimitilaprojekteissa hyödynnetään olemassa olevia kalusteita joko sellaisenaan tai kunnostettuina. Julkisissa rakennushankkeissa vanhojen kalusteiden inventointi on yleistynyt ennen purku- tai saneeraus töiden aloittamista, jolloin käyttökelpoiset tuotteet voidaan säilyttää tai ohjata uudelleenkäyttöön.

Myös kalusteiden vuokraus- ja palvelumallit ovat lisääntyneet erityisesti toimistoympäristöissä. Tällöin valmistajalla säilyy kannustin huoltaa ja kunnostaa tuotteita mahdollisimman pitkään, mikä tukee kiertotalouden tavoitteita.

Toimittajan arviointi vaatii kriittistä tarkastelua Suunnittelijan tehtäväksi jää yhä useammin arvioida myös valmistajien vastuullisuusväitteitä. Pelkkä ympäristömyönteinen markkinointiviesti ei enää riitä, vaan sen tueksi tarvitaan todennettavaa dokumentaatiota.

Käytännössä kannattaa selvittää esimerkiksi, löytyykö tuotteelle EPD, mitä sertifikaatteja valmistajalla on, kuinka pitkä takuu tuotteelle myönnetään, ovatko varaosat saatavilla ja voidaanko kaluste korjata. Myös materiaalien jäljitettävyys sekä tuotannon läpinäkyvyys kertovat valmistajan toimintatavoista.

Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa silloin, jos vastuullisuusväitteet jäävät yleiselle tasolle ilman riippumatonta todentamista. EU: n Green Claims-sääntely pyrkii juuri vähentämään tällaisia viherpesun mahdollisuuksia.

Materiaalien jäljitettävyys ja tuotannon läpinäkyvyys kertovat valmistajan toimintatavoista.

Digitaaliset tuotepassit muuttavat tiedonhallintaa Seuraavien vuosien aikana kalustesuunnittelussa tullaan hyödyntämään yhä enemmän digitaalisia tuotepasseja, joiden käyttöönottoa valmistellaan osana EU: n ekosuunnitteluasetusta. Tuotepassin tavoitteena on koota yhteen tuotteen materiaalitiedot, korjattavuus, ympäristövaikutukset ja kierrätysohjeet helposti saatavaan digitaaliseen muotoon.

Samalla hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu osaksi rakennushankkeiden normaalia suunnitteluprosessia. Kalusteita ei enää tarkastella irrallisina hankintoina, vaan osana rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia.

Suunnittelijan näkökulmasta muutos merkitsee ennen kaikkea parempaa tiedon saatavuutta. Kun tuotteiden ominaisuudet perustuvat yhdenmukaisesti esitettyyn ja todennettavaan tietoon, voidaan valintoja tehdä aiempaa läpinäkyvämmin ja perustellummin. Samalla vastuullisuus muuttuu vähitellen erillisestä kilpailutekijästä osaksi hyvän suunnittelun perustasoa. n

22 prointerior 3 / 26