Sääntely ohjaa suunnittelua Euroopan unionin uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi( EPBD) on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä arkkitehtuurisuunnittelua ohjaavista tekijöistä. Suomen on pantava direktiivin edellyttämät lainsäädäntömuutokset täytäntöön kevääseen 2026 mennessä. Samalla valmistellaan uutta kansallista energiatehokkuussopimuskautta vuosille 2026 – 2035, joka tukee julkisia ja yksityisiä toimijoita energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa.

Käytännön suunnittelussa tämä tarkoittaa, että valaistusta ei enää tarkastella vain valaistusvoimakkuuden tai estetiikan kautta. Huomioon on otettava elinkaariajattelu, järjestelmien ohjattavuus, huollettavuus sekä se, miten valaistus integroituu osaksi rakennuksen muuta energianhallintalogistiikkaa.

LED ei riitä – ohjaus ratkaisee Energiatehokas LED-valaistus on vakiintunut alan standardi, mutta pelkkä siirtyminen LED-tekniikkaan ei enää riitä täyttämään kiristyviä vaatimuksia. Ratkaisevaksi tekijäksi on noussut ohjaus: miten ja milloin valot palavat, ja miten ne reagoivat käyttäjiin ja olosuhteisiin.

Läsnäolo-ohjaus, aikaohjaus ja päivänvalo-ohjaus yhdistettynä LEDperusratkaisuun voivat leikata valaistuksen energiankulutusta merkittävästi verrattuna ohjaamattomaan järjestelmään. Toimistorakennuksissa automaattinen ohjaus voi käytännössä puolittaa valaistukseen kuluvan energian.

Yhä useammissa hankkeissa valaistus liitetään osaksi laajempaa rakennusautomaatiojärjestelmää. Kun valaistus, ilmanvaihto ja lämmitys

Valaistussuunnittelussa on vahvistunut inhimillisempi näkökulma.

toimivat yhteisen logiikan alla, energiansäästö ei riipu yksittäisten järjestelmien optimoinnista vaan koko rakennuksen käyttäytymisestä kokonaisuutena. KNX- ja DALI-pohjaiset järjestelmät ovat esimerkkejä vakiintuneista integraatioalustoista, joiden avulla eri järjestelmät saadaan kommunikoimaan keskenään.

Hyvinvointi ja tilan kokemus Teknisten vaatimusten rinnalla valaistussuunnittelussa on vahvistunut toinen, inhimillisempi näkökulma: valaistuksen vaikutus ihmisen kokemukseen tilasta. Tutkimusnäyttö siitä, miten valon värilämpötila, voimakkuus ja rytmi vaikuttavat vireystilaan, keskittymiseen ja mielialaan, on ohjannut suunnittelua erityisesti työ-, koulu- ja terveydenhuollon ympäristöissä.

Human-centric lighting eli ihmislähtöinen valaistus pyrkii mukailemaan luonnonvalon vuorokausirytmiä. Aamulla ja päivällä tilassa on viileämpää, virkistävää valoa, illalla lämpimämpää ja rauhoittavaa. Tämä ei ole pelkästään viihtyvyyskysymys – säädettävän värilämpötilan on osoitettu tukevan muun muassa hoivakotien asukkaiden unirytmiä.

36 prointerior 2 / 26