Lasi voi edistää myös rakenteellista paloturvallisuutta . Suomessakin paloluokitettujen lasien käyttö on yleistynyt .
Nykyiset palosuojalasit ovat tyypillisesti monikerroslaminaattilaseja , joissa eristekerroksia on sijoitettu lasipintojen väliin . Myös kaarevia palosuojalaseja voidaan toteuttaa .
Sumennettavia laseja neuvotteluhuoneisiin Älylasien lisäksi markkinoille on tullut myös älykalvoja . Aiemmissa älylaseissa kalvo oli valmiiksi asennettuna lasien väliin .
Tällaiset ratkaisut voivat olla esimerkiksi elektrokromaattisia lasiin kiinnitettäviä kalvoja , jotka saadaan läpinäkymättömiksi – ja taas näkyviksi – sähkövirran avulla .
Yrittäjä ja lasiratkaisujen asiantuntija Joni Purola Ostosikkuna Oy : stä luonnehtii älylaseja ennen kaikkea yksityisyyttä parantaviksi tuotteiksi , jotka eivät kuitenkaan pimennä huonetta estämällä valon pääsyä läpi .
” Toimimme älylasikalvojen maahantuojana . Suomessa on tehty jo kymmeniä asennuksia ”, hän sanoo .
” Näissä tuotteissa on monenlaisia uusia sovelluksia . Älylaseilla saadaan haluttaessa sumennettua vaikkapa neuvottelutilojen tai sairaaloiden leikkaussalien ikkunoita .”
Ideana tällaisissa laseissa on , että niitä on mahdollista tarvittaessa sumentaa virtakatkaisimesta . Kun lasissa kulkee heikko sähkövirta , se on läpinäkyvä kuten tavalliset ikkunat .
” Kalvot toimivat ikään kuin kaihtimina , mutta niitä on helpompi hallita ja pestä kuin verhoja ”, Purola muistuttaa .
” Toisaalta ne sopivat luontevasti sellaisiin paikkoihin , joihin olisi hankala asentaa verhoja tai sälekaihtimia – kuten neuvotteluhuoneisiin .” Kevyet lasiseinät ovat toimistoissa kätevä ratkaisu myös siksi , että niitä voidaan tarvittaessa siirtää paikasta toiseen helpommin kuin kiinteämpiä väliseiniä . Niinpä tämäntyyppiset toiminnalliset lasiratkaisut mahdollistavat esimerkiksi tilojen muuntelun joustavasti eri käyttötarkoituksiin .
Kalvo soveltuu jälkiasennuksiin Purolan mukaan älykalvojen merkittävä etu älylaseihin verrattuna on se , että kalvo voidaan asentaa olemassa oleviin laseihin joko koko lasin alalle tai vain osalle lasista . Kalvot soveltuvat hyvin muun muassa saneerauskohteisiin .
Älykalvo voi olla myös sävytetty . Eri tarkoituksiin on olemassa myös tummennus- ja peilikalvoja .
Kaikki markkinoilla olevat älylasikalvot tuotetaan Kiinassa , missä niitä valmistaa kolme eri tehdasta .
” Valmistajia on vain vähän , koska älylasien tuotantolaitteet ovat kalliita ja koska yksikin tehdas pystyisi tuottamaan kaikki maailmassa tarvittavat älykalvot ”, Purola toteaa .
” Suomessa monet yritykset ovat olleet kiinnostuneita sähköisesti sumennettavista lasiratkaisuista . Markkinoita olisi paljon ja ne kasvavat ainakin 30 prosentilla vuosittain . Älykalvot ovat edullisempi ratkaisu kuin olemassa olevien lasien vaihtaminen uusiin älylaseihin .”
” Älykalvo tosin on puolta edullisempi kuin kiinteät älylasit , mutta projektin kokonaishintaa ei ole helppo arvioida pelkästään älykalvon metrihintatarjousten perusteella . Kalvon hintaan pitää laskea mukaan kalvojen leikkaus , johtimien asennus , rahti , tullimaksu , virtalähde , kaapelit , peitelistat sekä asennustyö ”, Purola mainitsee .
Hänen yrityksensä edustamat SONTE-älykalvot tulivat myyntiin vuonna 2013 , mutta Suomeen niitä on tuotu vasta noin kahden vuoden ajan .
” Esimerkiksi Puolassa älykalvoratkaisuja on toteutettu jo paljon , koska sinne niitä on markkinoitu huomattavasti kauemmin ”, selittää Purola . n
2 / 22 prointerior 59