70–90 % huonekalujätteestä olisi lajittelun jälkeen hyödynnettävissä joko materiaalina tai energiana. Metallit voidaan hyödyntää materiaalina ja suurin osa muista raaka-aineista, kuten
puu, vaahtomuovi, tekstiilit ja vanu, kelpaavat energiantuotantoon.
Suomessa ei kuitenkaan ole valtakunnallista tuottajan vastuuseen perustuvaa huonekalujätteen kierrätysjärjestelmää, kuten on esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromulle, autoille tai
autonrenkaille.
Prosessit uusiksi
Joskus ekotuotteen vihreys on pintaa, mutta toisinaan mennään aivan valmistusprosessin luihin ja ytimiin asti. Yksi esimerkki tästä on kromauspinnoite, joka on vuosikymmeniä
ollut se kaikkein yleisin metallin päälle tuleva pinnoite huonekaluteollisuudessa. Metalliteollisuusyritys Piiroinen on kehittänyt oman Eco-kromin, jonka takana on kolmiarvoinen kromausprosessi entisen kuusiarvoisen sijasta. Menetelmän avulla
päästään täysin eroon kromihaposta sekä voidaan vähentää
mm. puhdistamokemikaalien käyttöä.
Timo Kaivonen Piiroisilta toteaa, että huomioarvoista
asiassa on nimenomaan se, että kyseessä on ympäristöystävällinen tuotantomenetelmä – ei yksittäinen ekotuote, joka fir-
lusteita etsiessään. Arviolta 70 % Suomessa myytävistä puisista
malla kuin firmalla on laittaa näyteikkunaan. Juuri teolliseen
puutarhakalusteista on valmistettu trooppisesta puutavarasta –
valmistukseen vaikuttamalla voidaan saada aikaan suurimmat
mutta samalla on tiedossa, että sademetsien hakkuut uhkaavat
ympäristöteot.
monia uhanalaisia lajeja. Sademetsistä on tuhoutunut ihmisen
”Meillä on nyt valmius ajaa koko kromipintakäsittelymme
oikeasti ympäristöä säästävällä tuotantoprosessilla. Näin ollen
hyödyt näkyvät kaikissa kromituotteissa, sekä Piiroisen omis-
toiminnan takia jo puolet, vaikka ne ovat tärkeä etuvartioasema
ilmastonmuutosta vastaan.
Suomessa myytävät trooppiset puutarhakalusteet valmiste-
sa että alihankintaliiketoiminnassamme. Tuotannon vuosivolyy-
taan useimmiten Kaakkois-Aasiassa, varsinkin Vietnamissa ja In-
miä ajatellen kyseessä on erittäin merkittävä muutos”, Kaivo-
donesiassa ja raaka-aineena on usein joko viljelty tiikki tai sa-
nen summaa.
demetsistä hakattu keruing ja meranti. Vietnamissa tehtyjen
Hänen mukaansa asiakkaiden – mm. ostajien ja arkkiteh-
huonekalujen puu on pääosin peräisin Kambodzhasta, Laosista
tikunnan – keskuudessa Eco-kromi on otettu kiinnostuksella ja
ja Myanmarista, eli maista jossa sademetsät ovat nopeasti hu-
erittäin myönteisesti vastaan.
penemassa ja laittomien hakkuiden osuus on suuri.
”Hyvä huomata, että myös kuntien hankinnoista päättävät
Myös huonekaluteollisuuden käyttämiin viljelymetsiin liittyy
ovat oikeasti kiinnostuneet asiasta”, Kaivonen lisää. Hankin-
usein ekologisia ongelmia, kuten suuret kemikaalimäärät ja ve-
tapuolen väki kysyy nyt tarkempia kysymyksiä, tenttaa hyöty-
sikierron häiriöt, mutta se on kuitenkin selkeästi pienempi paha
jä ja miettii miten vihreys tulee painottaa kilpailutuksissa. Kai-
kuin sademetsän tuhoaminen.
vonen näkee, että Piiroisella on syytä lyödä kuuluvasti rumpua
asian puolesta:
”Olemme ensimmäisten joukossa kyseisessä teknologias-
Löytyykö leima?
Jos kuluttaja mielii ostaa trooppisesta puusta tehtyjä puutarha-
sa, joten meille lankeaa luonnostaan myös viestinviejän roo-
kalusteita tai muita huonekaluja, jotka tulevat viljelymetsistä, tu-
lia.”
lee ainakin vaatia FSC-merkittyjä kalusteita. Kyseessä on laajin
kansainvälinen, puolueeton ympäristömerkki puutuotteissa.
Jos sademetsään haluat mennä nyt
Puutarhakalusteissa löytyy myös kotimaisia tai eurooppalai-
Viestintä on olennaisen tärkeällä osalla, sillä aina ei voi tietää
sia vaihtoehtoja. Tällainen kaluste on pintakäsitelty maalaamal-
millaisen arvoketjun tuloksena tuote on kaupan hyllylle pää-
la tai se on tehty lämpökäsitellystä puusta. Sen sijaan kyllästetty
tynyt. Kuluttaja ei pääse helpolla esimerkiksi uusia terassika-
puutavara ei