SUOMESSA SISÄILMA on ollut julkisen keskustelun kohteena jo vuosia. Koulut, päiväkodit, sairaalat ja toimistot ovat tiloja, joissa oleskellaan pitkiä aikoja, ja siksi niiden ilmanlaadulla on merkittävä vaikutus terveyteen ja työ- tai oppimiskykyyn. Samalla kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset, vastuullisuustavoitteet ja kustannuspaineet asettavat suunnittelulle uudenlaisia reunaehtoja.
Keskeinen kysymys kuuluu: miten varmistaa terveellinen ja hallittu sisäilmasto ilman, että kokonaisuus karkaa teknisesti tai taloudellisesti hallinnasta?
Ennakoiva suunnittelu korvaa korjauskulttuurin Viime vuosikymmenen aikana huomio on siirtynyt yksittäisten sisäilmaongelmien korjaamisesta kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Tähän on vaikuttanut myös ohjeistusten ja luokitusten kehitys. Suomessa Sisäilmayhdistys ylläpitää Sisäilmastoluokitusta, joka tarjoaa suunnittelulle tavoitetasoja ja mittareita sisäympäristön laadun määrittelyyn. Luokitus tukee rakennuttajien, suunnittelijoiden, laitevalmistajien, urakoitsijoiden ja käyttöhenkilöstön työtä.
Uudisrakennuksissa sisäilmaratkaisut kytkeytyvät yhä tiiviimmin kosteudenhallintaan, materiaalivalintoihin ja työmaan laadunvarmistukseen. Rakennusvaiheen kosteudenhallintasuunnitelmat, materiaalien päästöluokitukset ja ilmanvaihtojärjestelmien puhtausluokat eivät ole enää irrallisia dokumentteja, vaan osa suunnittelun ja toteutuksen laadunhallintaa.
Peruskorjauksissa korostuu rakenteiden ja talotekniikan yhteisvaikutusten ymmärtäminen. Pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ei ratkaise ongelmaa, jos vaurioituneet rakenteet tai epäpuhtauslähteet jäävät ennalleen. Toisaalta ilmanvaihtojärjestelmän oikea mitoitus ja säätö ovat keskeisiä, jotta tiloihin ei synny hallitsemattomia paine-eroja.
1 / 26 prointerior 27