vat uuden elämän wc-tilojen peilinkehyksinä . Keltatiiliseen julkisivuun , jota koristaa Michael Schilkinin keramiikkareliefi , ei tehty muutoksia , mutta piha palautettiin 50-luvun tyyliseksi tuon ajan tyypillisin istutuksin .
Pääsuunnittelija Narjus kuvaa urakkaa haastavaksi , mutta palkitsevaksi . ” Kohteena rakennus oli kutkuttava ja houkutteleva ”, hän pohtii .
Talotekniikalle reboot Välillä tarvittiin raskaampaa kättä : rakennuksen talotekniikka oli yksinkertaisesti elinkaarensa lopussa , ja käytännössä kaikki meni uusiksi . Lämmitysjärjestelmä , käyttövesiverkosto ja viemärit uusittiin , ilmanvaihtokoneiden säädettävyyttä parannettiin ja huonekohtainen jäähdytys toteutettiin kaukokylmän avulla .
Kiinteistöautomaatio- ja energianhallintajärjestelmä hyödyntää uusinta teknologiaa . Äänieristystä parannettiin monin tavoin , ja talo on uuden hissin , henkilönostimen ja sisäpihan sisäänkäynnin myötä nyt lähes esteetön .
Lisähaastetta tuli siitä , että uudelle talotekniikalle ei ollut olemassa valmista tilaa , vaan se piti piilottaa – tavalla tai toisella – rakennuksen sisälle . Taikatempussa auttoi , että talon kerroskorkeudet ovat varsin suuria ( pohjakerrosta lukuun ottamatta ), ja niin talotekniikka saatiin sovitettua alakattoon varsin mallikkaasti . Narjus on tyytyväinen lopputulokseen :
” Rakennuksen talotekniikka on nyt uudistettu täysin ja samalla energia tehokkuutta kohennettiin ”, hän toteaa .
Katso kokonaisuutta ! Lopputulos on siis fiftarikaunotar moderneilla herkuilla . Narjus toteaa , että samaan tapaan kuin alkuperäinen rakennus oli nimenomaan toimiva kokonaisuus , myös Aalto Töölö haluaa täyttää saman kriteerin .
” Kokonaisuus tässäkin rakennuksessa muodostuu lukemattomista arkipäiväisistä detaljeista . Se on tässä se hieno juttu ”, toteaa Narjus , jolla on CV : ssä muitakin saman aikakauden klassikoiden päivitystöitä , kuten Eteläranta 10 , Rautatalo ja Voimatalo .
” Vanhat talot ovat aina yksilöitä – ja siksi kiinnostavia .”
KUVA : AALTO-YLIOPISTO / MIKKO RASKINEN
46 prointerior 1 / 21