Rakennukseen sisälle tulijat vastaanottaa Kristina Riskan teokset ” inevitableprogress I & II ”.
Aalto-yliopisto Töölö – eli entinen Kauppakorkeakoulu – sai pieteetillä tehdyn kauneuskäsittelyn . Kauppakorkeakoulun päärakennus , joka on Suomen jälleenrakennuskauden rakennustaiteen merkittävimpiä teoksia , palautettiin ajatuksella ja sydämellä kohti alkuperäistä 1950-luvun henkeä . Samalla sen talotekniikka päivitettiin 2020-luvulle .
TULEVAISUUDEN TÖÖLÖ on elinvoimainen Aalto-yliopiston ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka sekä liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluiden uusi koti . Aalto Töölöstä löytyvät muun muassa yksi Suomen kauneimmista saleista , tiloja erilaisille tapahtumille ja ainutlaatuinen työympäristö upealla urbaanilla twistillä .
Vuonna 1950 valmistunut , arkkitehtityöpari Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistuvan DoCoMoMo-järjestön rekisteriin . Korjaus- ja uudistamissuunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa .
Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto Sarc Oy : stä kertoo , että ikonisella rakennuksella ei kuitenkaan ole varsinaista virallista suojelustatusta ollenkaan . Virallisen suojelupäätöksen puuttuminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut siihen , että arvorakennusta olisi kohdeltu jotenkin kaltoin vuosien varrella .
” Esimerkiksi 1990-luvun peruskorjaus oli hyvin tehty ”, Narjus toteaa .
Museoviraston kanssa samoilla linjoilla Vaikkei talo sinänsä ole suojeltu , rakennuksessa on useita suojeltuja interiöörejä kuten juhlasali . Lisäksi kiinteistön keltatiiliseen julkisivuun ei saa tehdä muutoksia . Narjus kertoo , että keskustelut Museoviraston kanssa sujuivat hyvässä hengessä :
” Tässä projektissa tuntui olevan poikkeuksellisen vähän vastakkainasettelua – kaikki olivat ikään kuin samalla puolella tekemässä mahdollisimman hyvää lopputulosta .”
Remonttirumba alkoi toukokuussa 2019 ja valmistui vuoden 2020 lopussa . Korjaustöiden tavoitteena oli luoda aikaa kestävä , moderni ja kansainvälinen oppimisympäristö , joka kunnioittaa sodanjälkeisen Suomen arkkitehtuuria , muotoilua ja taidetta . Narjus huomauttaa , että jälleenrakennuksen vuodet olivat poikkeuksellista aikaa , jolloin ihmisistä on löytynyt yllättävääkin keksisiäisyyttä resurssiniukoissa oloissa :
” Rakentaminen tuon ajan oloissa oli haastavaa . Paljon rakennustarvikkeista saatiin eri puolilta lahjoituksina ja silti niistä on tehty hyvin eheä kokonaisuus . Tälle saavutukselle voi hyvällä syyllä nostaa hattua ”, Narjus toteaa .
Arkkitehti aikakoneessa Peruskorjauksessa luentosalien ja hienon juhlasalin pinnat palautettiin kohti alkuperäistä 1950-luvun tyyliä ja luokkatiloja kuorittiin 1990-luvun maailmasta . Noin 500 valaisinta , joista osa on Paavo Tynellin suunnittelemia , palautettiin kunnostuksen jälkeen paikoilleen .
” Valaisimien kanssa oli valtavan iso työ , jossa kokeilujen ja testaamisen kautta päästiin eteenpäin ”, valottaa Narjus .
Rakennuksen kaikki ikkunat kunnostettiin , seinien kiiltomaalauksia ja ovien sekä salien puuviilupintoja konservoitiin ja vanhat liitutaulutkin sai-
44 prointerior 1 / 21