Alakattojen yläpuolelle on kertynyt vuosien varrella pölyä , ja osassa on vielä vapaita villapintoja .
Julkisten rakennusten osuus rakennuskannasta pieni Hyvän sisäilmaston tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteudu . Julkistenkin rakennusten suunnittelun keskeinen lähtökohta on terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto . Tämä tavoite on ohjannut rakentamista aina ja ohjaa edelleen .
Suomessa hyvä sisäilmasto on ollut rakentamissäädösten keskiössä niin kauan kuin säädöksiä on annettu ja myös viimeisimmissä asetuksissa ilmanvaihdon , lämpötilojen , ääniolojen ja kosteuden suhteen .
Rakentamisen aikana tehdyt valinnat vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin . Suunnittelu- , hankinta- ja rakennusvaiheessa tehdään valintoja , joiden muuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta . Jälkikäteen tehtävät muutokset ovat usein myös kalliita .
Rakennuksilla on merkittävä vaikutus energiankäyttöön . Yksinomaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä . Julkisen sektorin eli kuntien ja valtion omistamien ja hallinnoimien rakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on vajaa 10 prosenttia .
Korjausrakentaminen parantaa tehokkuutta Uudisrakentamisen vaikutukset rakennuskannan energiatehokkuuteen tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikajänteellä . Siksi korjausrakentaminen on energiankäytön ja tämänhetkisten päästöjen vähentämisen kannalta keskeistä .
Rakennusten energiankulutus aiheutuu käytönaikaisesta lämmityksestä , mahdollisesta jäähdytyksestä sekä rakennuksessa olevien sähkölaitteiden ja valaistuksen energiankäytöstä .
Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön- , lämmönja vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle . Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset . Energiamittaukset tulee myös yhdistää riittävän kattavaan raportointijärjestelmään , joka mahdollistaa eri järjestelmien kulutusseurannan tuntitasolla .
Uudisrakentamisessa taas on hyvät mahdollisuudet etsiä uusia toteutusvaihtoehtoja perinteisten rinnalle . Voidaan esimerkiksi pohtia , tarvitaanko uuteen kouluun ruokasalia , vai voidaanko se suunnitella jollain toisella tapaa , jotta rakennuksessa ei olisi suuren osan ajasta tyhjillään olevaa tilaa . Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja siivouskuluissa .
Vanhassa rakennuksessa on usein kustannustehokkaampaa pyrkiä lämmitysinvestoinnin sijaan pienentämään energiankulutusta . Sen sijaan , että vanhassa rakennuksessa investoidaan uusiin lämmityslaitteisiin , kannattaa ensin tarkastella rakennuksen energiankulutusta , tiiveyttä ja pyrkiä vähentämään nykyistä energiankulutusta . Tämän jälkeen mitoitetaan lämmöntarve oikein ja tehdään halutut lämmitystapamuutokset .
Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta muodostuu sen käytön aikana . Siksi on tärkeää huolehtia , että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti . Hyvällä ja oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja vaaditut sisäilmaolosuhteet toteutuvat . n
Lähteet : Sisäilmauutiset , Motiva , Rakennuslehti .
1 / 21 prointerior 41